*

MattiSaarinen1

Ilmaston pelastaminen vaatii ydinvoimaa

Hiilettömät energiat ovat kestävän ympäristöpolitiikan perusta

Ilmaston lämpeneminen on maailman vakavimpia ongelmia. Se vaatii tehokasta ja kestävää ratkaisua.

Pariisin 2015 ja Marrakechin 2016 ilmastokokoukset päättivät päämääristä ja keinoista keskilämpötilan nousun painamiseksi alle kahden asteen. Tähän päästään vain, jos kaikki merkittävät maat hankkiutuvat asteittain eroon hiilen käytöstä. Myös ydinvoimalle tarvitaan nykyistä vaikuttavampi osa koottaessa puhtaiden energialähteiden yhdistelmää, hyvää energia-mixiä.

EU:n jäsenmaana Suomi on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2020. Energiasektorin päästöt ilmakehään ovat maassamme noin 80 prosenttia vuotuisista 15–20 miljoonan tonnin päästöistä.

Päästöjen vähentämiseksi pitää parantaa energiatehokkuutta sekä edistää vähähiilisiä energiateknologioita kuten vesi-, bio-, tuuli- ja ydinvoimaa. Ilman ydinvoimaa Suomen hiilijalanjälki olisi 20 miljoonaa tonnia nykyistä suurempi.

Suomi ei pääse hiilineutraaliksi ilman ydinvoimaa  

Suomen pitkän aikavälin tavoite on olla hiilineutraali. Lisäydinvoiman rakentaminen on välttämätön keino rajoittaa sähköntuotannon ilmakehälle haitallisia päästöjä todella tehokkaasti ja taloudellisesti.

Eurooppalaisen kokemuksen mukaan tämän saavuttaminen edellyttää ydinvoiman ja muiden vähähiilisten energiamuotojen yhdistelemää. TVO:n Olkiluotoon rakennettavan ydinvoimalaitoksen lisäksi Fennovoimalla on meneillään uuden Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen rakennushanke Pohjois-Pohjanmaalla yhteistyössä Rosatomin kanssa. Projektin on tarkoitus valmistua vuonna 2024.

Ranska päästää vähiten hiiltä per capita

Ajatellaanpa Ranskaa. Maalla on Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) jäsenmaiden viidenneksi vähäisimmät hiilidioksidipäästöt henkeä kohden. Ranska tuottaa 1,2 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, vaikka sen osuus koko maailman bkt:sta on 4,2 prosenttia.

1990-luvun lopulta alkaen Ranskan hiilidioksidipäästöt ja primäärienergialähteiden käyttö eivät enää ole seuranneet talouden  ja väestön kasvua. Ranskalaisen teollisuuden hiili-intensiivisyys on vähentynyt jyrkästi viime vuosina. Se ei suinkaan johdu vain fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisestä vaan ydinvoiman vakaasta osuudesta: 46 prosenttia maan energia-mixistä ja 78 prosenttia maan energiantuotannosta (maailman suurin suhteellinen osuus).

Ranska ei ainoastaan täytä kaikkia Kioton sopimuksen vaatimuksia vuosittaisten kasvihuonepäästöjen määrän pysäyttämisestä vuoden 1990 tasolle vaan on myös vähentänyt päästöjä 7,5 prosentilla Kioton sopimuksen ns. ensimmäisellä jaksolla (2008–2012).

Britannian uusi energiapolitiikka suosii ydinvoimaa

Toinen esimerkki on Iso-Britannia. Maa on uudistamassa energiasektoriaan ja sähkömarkkinoitaan kiihdyttääkseen investointeja vähähiilisiin energialähteisiin, myös ydinvoimaan.

Marraskuussa 2015 Britannian hallitus hyväksyi energiapolitiikan uudet painotukset. Ne edistävät asteittaista luopumista hiilivoimaloista vuoteen 2025 mennessä, uusien kaasukäyttöisten voimaloiden käyttöönottoa sekä lisää merkitystä ydinvoimalle ja tuulivoimalle meren rannoilla. Entinen energia- ja ilmastonmuutosministeri Amber Rudd sanoi tuolloin, että ”ydinvoiman vastustajat lukevat tiedettä väärin. Ydinvoima on turvallista ja luotettavaa. Haasteena, kuten muissakin vähähiilisissä energiamuodoissa, on tuottaa myös edullista ydinvoimaa. Vihreän energian on oltava halpaa energiaa.”

Hinkley Point Britannian ydinvoimarenessanssin tekijänä

Ranskalaisyritys EDF Energy rakentaa Somersetissa Hinkley Point C -ydinvoimalaitosta, Britannian ensimmäistä ydinvoimalaa 20 vuoteen. Tämän ja muiden tulevaisuuden hankkeiden myötä Iso-Britannia on astumassa uuteen ydinvoiman kehitysvaiheeseen uusiutuvien energiamuotojen, myös tuulivoimapuistojen, täydellä tuella.

Britannian hallituksen mukaan Hinkley Pointin ydinvoimala on merkittävä edistysaskel kohti vähähiilistä energiajärjestelmää ja tehokas panostus sähköntuotannon päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi se auttaa täyttämään maan ilmastonmuutossitoumukset kustannustehokkaasti.

Aurinko ja tuuli eivät riitä Saksassa

Päinvastoin kuin Ranska ja Britannia, Saksa on päättänyt luopua ydinenergiasta ja keskittyä uusiutuvien energiamuotojen ripeään kehittämiseen. Vastoin odotuksia tästä ei ole koitunut hyötyä ympäristölle.

Viimeisen kymmenen vuoden kuluessa Saksan aurinko- ja tuulivoiman asennettu kapasiteetti on nelinkertaistunut. Vuonna 2016 tuulivoiman kapasiteetti kasvoi kymmenen prosenttia ja aurinkovoiman 2,5 prosenttia. Yllättäen tuuli- ja aurinkovoimalat tuottivat tällöin 1,5 ja 3 prosenttia vähemmän sähköä edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtuu siitä tosiasiasta, että nämä vaihtoehtoiset energialähteet riippuvat säästä: Viime vuonna Saksassa oli vähemmän aurinkoisia ja tuulisia päiviä kuin 2015.

Kaikkiaan vaihtoehtoiset energialähteet kattavat Saksassa 46 prosenttia kokonaiskapasiteetista, mutta ne tuottavat vain 21 prosenttia energiasta. Samanaikaisesti reilut 68 prosenttia Saksassa tuotetusta sähköstä on peräisin hiili-, kaasu- tai öljypolttoaineilla käyvistä laitoksista. Ero on merkittävä, etenkin kun Saksa tuottaa kuusi kertaa enemmän hiilidioksidia kuin Ranska.

Energiewende on pettymys

Eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen mukaan Saksassa on läntisen Euroopan suurin ilmansaasteista johtuva kuolleisuus. Vuosittain Saksan hiilivoimaloiden päästöihin kuolee 3 600 ihmistä.

Saksan uuden energiapolitiikan, voimakkaasti rummutetun Energiewenden tulokset osoittavat, ettei uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäämällä ilman ydinvoimaa ole pelkästään jääty ilmastonmuutosta koskevista tavoitteista, vaan tilanne on jopa huonontunut: Vuosina 2015 ja 2016 hiilidioksidipäästöt lisääntyivät prosentin vuosittain.

Tammikuussa 2017 Saksan valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi raportin, jossa kritisoidaan talous- ja energiaministeriön tehottomuutta sen ohjatessa Saksaa ydinvoimasta luopumiseen ja sen vaihtamisesta puhtaisiin, uusiutuviin energialähteisiin. Tarkastusvirasto mm. syyttää ministeriötä puuttuvasta kokonaisnäkemyksestä puhtaaseen energiaan siirtymisen kustannuksista Saksalle. Raportissa arvioidaan, että puutteellinen valvonta hukkaa vuosittain osan siitä 24 miljardista eurosta, jonka veronmaksajat joutuvat maksamaan joka vuosi Energiewendestä.

Ydinvoimaa tarvitaan

Ydinvoimalla on ratkaiseva merkitys ilmakehälle haitallisten päästöjen vähentämisessä Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. World Nuclear Associationin mukaan 450 toiminnassa olevan ydinvoimalan tuottama energiamäärä mahdollistaa 2–2,5 miljardin tonnin hiilidioksidipäästöjen välttämisen siihen verrattuna, että vastaava energia tuotettaisiin hiilivoimaloissa.

Tätä nykyä ydinreaktoreissa tuotetaan noin kolmannes kaikesta vähähiilisestä energiasta maailmassa, kun ydinvoiman osuus maailman energiajärjestelmästä on noin 11 prosenttia. Tämän luvun pitäisi kasvaa 18 prosenttiin vuoteen 2030 ja 25 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä, jotta ihmiskunta voisi täyttää ilmastonmuutosta koskevan sitoumuksensa.

Perusvoima on turvattava

Hyvin olennainen ydinvoiman ja uusiutuvan energian suhteessa modernissa taloudessa on perusvoiman käsite. Perusvoimalla tarkoitetaan sähkön kysynnän ympärivuorokautista vähimmäistasoa, jota mm. teollisuus tarvitsee käydäkseen läpi vuoden.

Sähkökatkot voivat johtaa miljardien arvoisiin rakenteellisiin ja taloudellisiin vahinkoihin. Näin ollen perusvoiman on oltava luotettavaa, ennustettavaa ja tultava vakaasta energialähteestä. Uusiutuva energia ei vastaa näihin odotuksiin.

Ilmasto on pelastettava

Perusvoiman valtaisa kysyntä merkitsee myös ympäristön raskasta kuormitusta. Uusiutuvien energiamuotojen ollessa kyvyttömiä tuottamaan vakaata perusvoimaa ainoaksi ydinvoiman vaihtoehdoksi jää hiili – ja se on myrkkyä ympäristölle. Hiilen käyttö myös vaarantaisi sitoumukset, joihin  ilmastokokouksissa päädyttiin.

Ydinvoimasta luopumisen taloudelliset vaikutukset olisivat todennäköisesti myös valtavat. Ydinvoiman korvaamisen tuuli- ja aurinkoenergialla on arvioitu maksavan jopa yli kolme triljoonaa euroa, eikä takuuta päästöjen alenemisesta olisi.

Matti Saarinen
Prime Advisory Partners Oy

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän velipekkamoisalo kuva
Veli-Pekka Moisalo

Tuskin missään yhteiskunnallisessa keskusteluissa, kuin energiapolitiikassa on heitelty erilaisia arvioita kustannuksista ja tuotannosta aivan laidasta laitaan. Kaikki varmaan perustuvat johonkin, mutta aika vasta näyttää totuuden. Muistan ministeri Iiro Viinasen 1990-luvulla sanoneen, että tuulivoima on marginaalista näpertelyä. Kuinka aika todistikin toisin. Nyt on rakennettu ja rakennetaan Suomeenkin satoja hehtaareita aurinkopaneeleita. Joku vuosi sitten insinöörit sanoivat, että ne sopivat vain kesämökille tv:n virtalähteeksi.

Ihmiskunnan rationaalinen lajin säilymisen tarve ohjaa pois vaarallisista ratkaisuista. Ydinvoiman riskeistä saatiin Fukusimassa kokemusta. Tässä kysymys oli luonnon hallitsemattmuudesta. Ihmisen osuus voi olla dramaattisempi kuin Tsernobylissä.

Käyttäjän velipekkamoisalo kuva
Veli-Pekka Moisalo

Tuskin missään yhteiskunnallisessa keskusteluissa, kuin energiapolitiikassa on heitelty erilaisia arvioita kustannuksista ja tuotannosta aivan laidasta laitaan. Kaikki varmaan perustuvat johonkin, mutta aika vasta näyttää totuuden. Muistan ministeri Iiro Viinasen 1990-luvulla sanoneen, että tuulivoima on marginaalista näpertelyä. Kuinka aika todistikin toisin. Nyt on rakennettu ja rakennetaan Suomeenkin satoja hehtaareita aurinkopaneeleita. Joku vuosi sitten insinöörit sanoivat, että ne sopivat vain kesämökille tv:n virtalähteeksi.

Ihmiskunnan rationaalinen lajin säilymisen tarve ohjaa pois vaarallisista ratkaisuista. Ydinvoiman riskeistä saatiin Fukusimassa kokemusta. Tässä kysymys oli luonnon hallitsemattmuudesta. Ihmisen osuus voi olla dramaattisempi kuin Tsernobylissä.

Matti Saarinen

Näinhän se on, ennustaminen on kovin vaikeata, ja usein menee aivan harhaan. 1970-luvulla parhaiden tiedemiesten arvostettu Rooman klubi ennusti, että planeetassamme ei tänään olisi enää pisaraakaan öljyä ja maakaasukin olisi kokonaan ehtynyt.

Päättäjän on nojauduttava kovaan tietoon, siihen, mitä tiedämme varmasti. Tiedämme, että hiilipäästöt lämmittävät ilmastoamme, millä voi olla vakavia seurauksia planeettamme elämälle. Tiedämme myös, että häiriötön energiansaanti on yhteiskuntamme välttämätön ehto.

Sitä viisastenkiveä, jolla aurinko- ja tuulivoimasta saataisiin riittävä ja vakaa perusvoima, ei ole vielä keksitty. Kaikilla energiamuodoilla on ongelmansa, ja niitä tulee käsitellä taiten. Niitä on soviteltava yhteen, luotava kansakunnan optimaalinen energia-mix, ja optimin tulee olla hiiletön.

Toimituksen poiminnat